Kala on mitä mainiointa aivoruokaa ja sitä suositellaan syötäväksi lähes päivittäin mutta vähintään kaksi annosta viikossa. Kalaa syödäänkin Suomessa entistä runsaammin, mutta noin 80 prosenttia syödystä kalasta on tuontikalaa. Eri kalalajeilla on oma sesonkinsa, syksyllä kalaa nostetaan eniten.
Kesällä uuden perunan kylkeen sopii suolainen silli tai katiskasta napattu ahven, ja kiinnostuksella saa seurata, mitä kaikkea järvien täytteenä olevista särjen sukuisista kaloista loppujen lopuksi jalostetaan. Järkikalasta valmistettua mureketta ja pihviä on jo tarjolla suurkeittiöihin, samoin kotipöytään sillin kilpailijaksi sopivaa JärkiSärkeä, jonka voi käyttää eteläisen ystävänsä sardiinin tavoin leivän päällä tai salaatissa.
Tuoretiskillä tarkanmarkan kuluttajaa huimaa: kalafileen hinta kohoaa pitkälle yli 20 euroon kilo. Silakkaa saa toki edullisemmin, mutta Itämerestä nostetun kalan syöntiin liittyy omat rajoituksensa. Lohikaan ei edes tarjouksessa ole kovin edullista, ja pohdittavaksi jää sen ympäristövaikutukset. Kiinnostava uutuus on kotimainen Benella-kirjolohi, jota ruokitaan vähemmän typpeä ja fosforia sisältävällä rehulla ja siten kevyemmällä ympäristökuormituksella.
Pakastealtaan tarjonta on kovin tuontivoittoista. Lohikuutio, seiti ja turska tuovat kuitenkin vaihtelua Itämeren antimille. Kaupasta kannattaa etsiä MCS-sertifioitua kalaa, joka lupaa, että kalastusta tehdään kestävästi. Muun muassa tilapia, puna-ahven, merikrotti ja pohjatroolatut kampelat on syytä jättää altaaseen, kehottaa Maailman Luonnonsuojelusäätiö WWF, jonka Kalaopas kannustaa suosimaan kotimaista järvikalaa.
Edullisin kala yli 65-vuotiaille onkin itsepyydystetty, seniorit kun on vapautettu vapaa-ajankalastusmaksuista. Virveli ja viehe tai mato-onki esille ja kohti rantaa!
Kategoriat: Ravitsemus
Kommentoi ensimmäisenä
Kirjoita kommentti