0

Ruokailua ja ravitsemusta on tärkeää seurata

Iäkkäiden ravitsemusta on tutkittu alueellisissa tutkimuksissa ja jonkin verran valtakunnallisissa tutkimuksissa, mutta pääasiassa nuoremmalle aikuisväestölle räätälöityjen tutkimusmenetelmin. Olisikin korkea aika varmistaa, että ikääntyneiden ravinnonsaannista tehtäisiin valtakunnallinen selvitys iäkkäiden elämäntilanteeseen sopivilla tutkimusmenetelmillä. Kvantitatiivisten menetelmien rinnalla ruokailun sosiaalisten ulottuvuuksien selvittäminen kvalitatiivisin menetelmin on myös perusteltua.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa Suomessa kansallisesta ravitsemuksen seurannasta, pitää yllä ravitsemusseurantaan ja -tutkimukseen tarvittavia tutkimusmenetelmiä ja tietovarantoja. Kaksi vuosikymmentä sitten aikuisväestöä koskevassa Finravinto-tutkimuksissa huomattiin, että 65-74-vuotiaiden ikäryhmä syö samaan malliini kuin alle 65-vuotiaat. Tutkimusmenetelmiä on kehitettävä ja osallistujien tavoitettavuus varmistettava, jotta ravitsemuksen seuranta saadaan kattamaan myös yli 75-vuotiaat.

Voi olla, että nykyään nuorempien aikuisten tiedonkeruumenetelmät soveltuvat yli 75-vuotiaille, mutta iäkkäimmillä toimivat tiedonkeruumenetelmät vaativat panostusta. On vaikeaa saada luotettavaa tietoa ruokavaliohaastattelu -menetelmällä, jos syömisiä pitää pystyä muistelemaan kuukausia taaksepäin. Osalle ikääntyneistä jo edellisen päivän ruoankäytön haastatteleminen on sopimaton menetelmä lyhytaikaisen muistin pulmien takia. Ruokien käyttötiheyden kirjaamiseen perustuvat frekvenssimenetelmät voivat olla hankalia, koska niissä tulisi pystyä arvioimaan keskimääräistä ruokien syöntitiheyttä, mikä on monille nuoremmillekin haastavaa. Erityistä huomiota frekvenssipohjaisissa menetelmissä iäkkäiden tutkimuksissa tulee kiinnittää laskentavaiheessa käytettävien keskimääräisten annosten määrittelyssä. Tiettyjen elintarvikkeiden annoskoot pienenevät selvästi iän karttuessa. On myös huomioitava, että kun aikuisväestöä voidaan kutsua tutkimuskeskukseen, voi vanhimmissa ikäryhmissä olla kotikäynnit varteenotettava ratkaisu. Palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä ravitsemustutkimusten toteuttaminen luotettavasti vaatii lisäresursseja tiedon keruuvaiheessa ja hyvää yhteistyötä henkilöstön kanssa. Iäkkäillä antropometriset mittaukset ovat myös tärkeitä ja ravitsemustilaa kuvaavin laboratoriotutkimuksin voidaan kokonaiskuvaa täydentää.

Iäkkäiden ravitsemukseen liittyvien tutkimuskysymysten päivittäminen, tutkimusmenetelmien soveltuvuuden varmistaminen ja osallistumisaktiivisuuden pitäminen hyvällä kansallisella tasolla ovat lähitulevaisuuden merkittäviä tehtäviä ravitsemusseurannan kentässä.  Tässä työssä iäkkäiden arkea jakavien kokemukset voivat tuoda tärkeän lisän tutkimuksen valmisteluvaiheeseen mahdollistaen tiedonkeruun hyvän laadun. Yhteistyöllä pääsemme eteenpäin.

Kirjoittaja: ETT dos. Liisa Valsta, terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valsta toimii Gery ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Kommentoi ensimmäisenä

Kirjoita kommentti