Ruoka yhdistää lähes puolet eri-ikäisistä yhteiselle aterialle vähintään kerran kuukaudessa

Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei syö koskaan itseään nuorempien kanssa. Yhteisöllisyyttä tarvitaankin tuoreen kyselyn perusteella lisää, sillä lähes neljännes suomalaisista jättää aterioita väliin yksinäisyyden vuoksi.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n tutkimusyritys Norstatilla teettämästä kuluttajakyselystä käy ilmi, että noin neljännes suomalaisista jättää silloin tällöin aterioita väliin seuran puutteen vuoksi. Ilmiö koskettaa joka viidettä yli 65-vuotiasta, mutta on yleisintä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.

  • Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista lähes viidennekselle ruoka maistuu huonommin, kun syö yksin. Tutkimusten mukaan yksin aterioidessa tulee usein syötyä myös yksipuolisemmin ja epäterveellisemmin kuin seurassa, ikäihmisten hyvinvointia edistävän Gery ry:n toiminnanjohtaja, ETT Merja Suominen sanoo.

Ihmiset haluavat syödä yhdessä

Suomista ilahduttavat kyselyn tulokset siitä, kuinka eri-ikäiset suomalaiset syövät yhdessä. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista kokoontuu eri sukupolvia yhdistävän aterian ääreen vähintään neljä kertaa vuodessa. Ahkerimpia yhdessä syöjiä ovat länsisuomalaiset, joista vajaa viidennes syö yhdessä vähintään kerran viikossa.

  • Yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä erityisesti yksin asuville ikäihmisille, jotka eivät enää ole mukana työelämässä. Ikäihmisten vajaaravitsemus on yleisintä juuri yksin asuvien keskuudessa. Olenkin monesti sanonut, että yhdessä seniorin kanssa syöminen tekee kaikille hyvää, Suominen toteaa.

 

  • Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei aterioi itseään nuorempien kanssa. Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, miksi emme syö yhdessä, ovat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Ystävät ja perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan, ei ole perhettä tai aikataulut eivät käy yhteen. Vain kolme prosenttia sanoo, etteivät perheenjäsenet halua syödä yhdessä, Suominen toteaa.

Voimaa ruuasta -viikko haastaa syömään yhdessä

Gery ry on nimennyt helmikuun toisen viikon Voimaa ruuasta -viikoksi. Sen avulla yhdistys haluaa nostaa esiin hyvän ravitsemuksen ja ruokailun sosiaalista merkitystä.

  • Teemaviikko on erinomainen hetki muistaa esimerkiksi eläköitynyttä kollegaa ja kutsua hänet yhteiselle lounaalle. Toivoisin myös, että viikon aikana perheet ja ystävät kokoontuisivat vanhempien kanssa yhteisen pöydän ääreen kodeissa tai palvelukodeissa. Syömään voi kutsua myös vaikka ikääntyneen naapurinsa, Suominen kannustaa.

Suominen toivoo myös, että seniorit lähtisivät entistäkin rohkeammin syömään ystävien kesken.

  • Ystävien kesken ruokailu vähenee merkittävästi iän myötä. Kun kaikista suomalaisista lähes puolet ruokailee ystävänsä kanssa vähintään kerran kuukaudessa, laskee luku kolmannekseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa, Suominen sanoo ja jatkaa:
  • Haluaisinkin nähdä entistä enemmän toimintaa, jossa yhdistettäisiin nuoria ja ikäihmisiä keskenään. Esimerkiksi opiskelijaravintolat voisivat tarjota ateriamahdollisuuksia myös ikäihmisille, Suominen ideoi.

Geryn teettämän kyselyn toteutti tutkimusyritys Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1002 vastaaja Suomessa tammikuussa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.

Gery järjestää Voimaa ruuasta -viikolla avoimen tapahtuman tiistaina 4.2. klo 12–14 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Ohjelmassa on Pirkko Lahden esitelmä, musiikkia ja runoja sekä tietokirjailijoiden ajatuksia ruuasta. Tilaisuudessa palkitaan lisäksi vuoden 2020 Voimaa ruuasta -teko.

Lisätietoja:

Merja Suominen, ETT, dosentti, toiminnanjohtaja, p. 050 584 1995, s-posti: Enable JavaScript to view protected content.

Maija Soljanlahti, ETM, ravitsemusasiantuntija, p. 044 980 9358, s-posti: Enable JavaScript to view protected content.

Lue lisää vinkkejä, mitä mukavaa voit keksiä Voimaa ruuasta -viikolla. Osallistu ja tägää #voimaaruuasta