Suomisen mukaan ikäihmisten ravitsemuksen tukemisessa tärkeää on, että ikäihmisen ravinnonsaanti arvioidaan. "Arviointityökalut ovat kaikkien saatavilla maksutta. Niiden käyttö on nopeaa ja koulutuksen jälkeen myös helppoa."
”Ravitsemushoidon suunnitelma tehdään tiimissä, jossa on mukana ikääntyneen ravitsemukseen perehtynyt ravitsemussuunnittelija tai -terapeutti, hoitajat, ruokapalvelun edustajat, fysioterapeutti ja lääkäri”, suosittaa Merja Suominen ja jatkaa:
”On tärkeä nähdä, että ravitsemus on osa hyvä hoitoa. Ruokapalveluhenkilökunnan ja hoitajien osaaminen kaipaa vahvistamista. Koulutusta ja tukea on tarjolla, sillä meillä on Suomessa korkeasti koulutetut ravitsemusasiantuntijat.”
Hyvä ravitsemus vaatii yhteistyötä
Suominen peräänkuuluttaa moniammatillista yhteistyötä ikääntyneiden ravitsemuksen hoitoon. Ikääntyneen ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arviointiin tulee yhdistää hoitajien havaintoja ja kokemusta asiakkaasta. Ravitsemuksen tarkempaan arviointiin käytetään ruokapäiväkirjaa, jonka tulokset käy läpi koulutettu henkilö.
”Tarvittaessa ikääntyneiden erityiskysymyksiin perehtynyt ravitsemusasiantuntija tekee itse arvioinninkin. Siinä selvitetään ateriarytmi sekä ruokien ja juomien määrä ja laatu. Lisäksi arvioidaan syömiseen liittyvät ongelmat. Ravitsemushoidon suunnittelua varten kysytään myös sopimattomat ruuat ja toiveruoat ja välipalakäytännöt. Kun tiedetään, mikä ikääntyneen tilanne on, voidaan räätälöidä hänelle sopiva ravitsemushoito”, avaa Suominen.
”Kaikille on roolinsa ikääntyneen ravitsemushoidossa. Kotihoito ja omaiset voivat avustaa kotona asuvaa ruokailussa ja kauppa-asioinnissa. Pitkäaikaishoidossa ruokapalvelusta vastaavien henkilöiden vastuulla on tehdä ruokailutilanteesta kodinomainen.”
Tutkimukset[1] ja käytännön kokemus osoittavat, että ravitsemushoidosta on hyötyä, sillä ikääntyneiden tutkittujen energiansaanti lisääntyi, ravitsemustila parani ja toimintakyvyn heikkeneminen hidastui
”Esimerkiksi täydennysravintovalmisteiden käyttö on vähentänyt sairaalahoitopäiviä, alentanut kuolleisuutta ja parantanut sairaiden vanhusten ravitsemustilaa," Suominen sanoo.
Ikäihmisen tulee syödä säännöllisesti ja usein. Ateria tai välipala syödään 2–3 tunnin välein. Iltapalan ja aamuaterian väli saa olla enintään 10–11 tuntia.
Lisätietoja:
Merja Suominen, ETT, dosentti, toiminnanjohtaja
p. 050 584 1995, s-posti: Enable JavaScript to view protected content.
Viitteet
[1] Milne AC, Potter J, Vivanti A, Avenell. Protein and energy supplementation in elderly people at risk from malnutrition. A. Cochrane Database Syst Rev 2009;15:CD003288. Review.
Munk T, Tolstrup U, Beck AM ym. Individualised dietary counselling for nutritionally at-risk older patients following discharge from acute hospital to home: a systematic review and meta-analysis. J Hum Nutr Diet 2016;29:196-208.
Suominen MH, Puranen TM, Jyväkorpi SK ym. Nutritional Guidance Improves Nutrient Intake and Quality of Life, and May Prevent Falls in Aged Persons with Alzheimer Disease Living with a Spouse (NuAD Trial). J Nutr Health Aging. 2015;19:901-7.
