Ikääntyneiden ravitsemustila Suomessa

Ikääntyneiden ravitsemus on tiiviisti yhteydessä toimintakykyyn ja elämänlaatuun.  Hyvä ravitsemustila tukee aivoterveyttä, toimintakykyä, nopeuttaa sairauksista toipumista ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään.

Ravitsemustila heikkenee etenkin sairauksien yhteydessä. Huono ravitsemustila, vähäinen proteiinin ja riittämätön vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti kiihdyttää haurastumista, lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä ja ennakoi sairastumiskierrettä ja laitostumista. 

Tutkimusten mukaan ruokavalion heikentynyt laatu johtaa virheravitsemukseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, lisää masennusriskiä ja nopeuttaa muistisairauden etenemistä, huonontaa mielialaa ja elämänlaatua. Ikääntyneen hyvä ravitsemustila pienentää terveydenhuollon kustannuksia.

Ruokavalion hyvä laatu kokonaisuudessaan on tärkeä ikääntyneen hyvinvoinnin kannalta. Riittävään proteiinin saantiin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, koska proteiinin hyväksikäyttö elimistössä heikkenee iän myötä. Ikääntyneen ihmisen on saatava ravinnostaan 1,2-1,4 g proteiinia vuorokaudessa kehon painokiloa kohden. Liikuntaharjoittelun yhteydessä tulee aina varmistaa, että ravinnonsaanti on kokonaisuutena riittävää ja proteiinin saanti vähintään 1,4 grammaa kehon painokiloa kohden.

Ravitsemusongelmat johtavat pitkittyessään ja hoitamattomina iäkkäillä ihmisillä virheravitsemuksen noidankehään: toimintakyvyn heikkenemiseen sekä usein myös laihtumiseen, iho-ongelmiin ja infektiokierteeseen. Sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan, sairaalassaoloajat pitenevät ja hoitojen teho huononee. Vuonna 2010 julkaistuissa ikääntyneiden ravitsemussuosituksissa painotetaan ravitsemuksen arvioinnin ja oikea-aikaisen ravitsemusohjauksen ja -hoidon tärkeyttä.

Nykytila Suomessa

Kahden vast'ikään valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan heikentynyt ravitsemustila ja huono ruokavalion laatu oli yleistä suomalaisilla ikääntyneillä riippumatta asumismuodosta (Puranen 2015, Jyväkorpi 2016). Virheravituilla ravintoaineiden riittämätön saanti oli yleisintä, mutta myös hyvässä ravitsemustilassa olevien proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saanti oli tutkimuksissa heikkoa. Kaikista tutkittavista 75 % sai suosituksia vähemmän proteiinia. Vitamiineista D- ja E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin riittämätön saanti oli yleisintä. Ravintoaineiden riittämätön saanti oli yhteydessä ikään, asumismuotoon, naissukupuoleen, kognitioon ja liikuntakykyyn. Niillä, joiden liikuntakyky ja kognitio olivat heikentyneet, oli myös huonoin ravitsemustila.

Ikääntyneet ovat ravinnonsaannin suhteen heterogeeninen ryhmä. Tämä käy ilmi ”Ravitsemus muistisairaan kodissa” -tutkimuksesta, jonka tulosten mukaan osalla ikääntyneistä on proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti huolestuttavan alhaisella tasolla. Ravitsemusohjauksen ja -hoidon seurauksena tutkittavien ravinnonsaanti ja elämänlaatu paranivat. Tutkimuksen mukaan monet olivat hyvin kiinnostuneita terveydestään ja ravitsemuksestaan ja otollinen ryhmä ravitsemusohjaukselle. Usein jo pienillä muutoksilla tai lisäyksillä ruokavalioon saatiin positiivisia vaikutuksia terveyteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun. Raportti on pdf-muodossa välilehdellä Julkaisut.